Joulusta uuteen vuoteen

Nyt on Hillan ensimmäinen joulu ja uudet vuodet vietetty. Joulun kohdalla pahoin pelkäsin, että joulukuusemme saisi kyytiä olan takaa, mutta pystyssä se on vieläkin! Pari kertaa havunneulasia on hieman yritetty nakertaa, mutta kiellolla kuusi on jätetty rauhaan. Hillan joulu alkoi aamulla "juhla-aterialla". Aamuruoka syötiinkin uudesta Kongista suurella innolla. Tämän jälkeen Hilla sai ensimmäisen joululahjapakettinsa! Suurella innolla revittiin lahjapaperit auki ja alettiin leikkimään Kong Wubballa! Illan loput paketit sitten avattiinkin sellaisella innolla, etten oo ennen nähnyt moista! Ei oikein osattu päättää, millä lelulla oltaisiin leikitty, vaan kaikilla yritettiin yhtä aikaa ja avata vielä samaan aikaan uusia paketteja. Suosikiksi kuitenkin lopulta osoittautui yli 40cm korkuinen kissa-vinkulelu. Sen kanssa kierreltiin pitkin kämppää vingutellen...

Hilla, kuusi ja lahjat

Aatonaattona kyläilimme myös Helmin luona, samaten kun Tapaninpäivänä. Leikit menevät kerta kerralta "rajummiksi". Ulkopuolisten silmin saattaisi jo näyttää rajulta touhulta, mutta kiltisti silti neidit aina leikkivät :) Alla muutama kuva sekä kerrankin sain näistä leikeistä otettua hieman videokuvaakin, kun olimme valoisaan aikaan liikkeellä.

Näin se leikki alkoi...

Helmin "salainen" taisteluasento

Korvista ja poskesta on paras ottaa kiinni

Helmi ehtii myös silmää vinkata leikien lomassa kuvaajalle ;)

Näin se leikki päättyi yhteiseen lepohetkeen 

Meidän uusi vuosi vaihtui Tampereella nääs. Päätimme lähteä koko porukalla Helmi-koiran luokse, jotta Hillallakin olisi seuraa ja mukava uusi vuosi. Helmi näytti hienosti esimerkkiä kuinka raketteja ei tarvitse pelätä sekä muutenkin esimerkillisellä käyttäytymisellään! Olisin vain vielä toivonut, että Hilla olisi oivaltanut Helmin hienon hihnakävelyn pohjalta jotain... Mutta ei niin ei! :) Erään aamuisen tunnin mittaisen (koulutus)pissalenkin pohjalta saattaa kuitenkin olla jäänyt jotain takaraivoonkin, nimittäin Hillalle. Kiitos siitä :P On kävellyt nätimmin eilen ja tänään hihnassa. Toivon, ettei mene vetämättömyys väsymyksen piikkiin.

Hilla ei ole tähän mennessä ihmeemmin pelännyt ääniä. Saatoin siis jopa toivoa, että uusi vuosi vaihdettaisiin hyvällä ja rauhallisella fiiliksellä. Uuden vuoden suurimmaksi ongelmaksi ei osoittautunut rakettien pauke, vaan "äärettömän pelottavat" rappuset... Helmi-kaverin kotiin kun jouduimme kävelemään muovimatto(?)rappusia... Ennen ei ole ollut mitään ongelmaa rappusten suhteen, mutta nimenomaan ylöspäin mentäessä nämä olivat äärimmäiset pelottavat. Alaspäin ei mitään ongelmaa.

Hilla pääsi myös tekemään tuttavuutta Jojo-kanin kanssa. Hienostihan se lopulta meni. Toisen Uni-pupusen kanssa suhde ei vielä edennyt näin pitkälle, se jäi vain nuuhkimisasteelle.

Jojo ja Hilla