En oo siis aikaisemmin kokeillut kummallakaan verijälkeä, joten pelkäsin Naavan rynnivän metsässä edestakaisin innosta piukeana ja Hillan tyylilleen uskollisena "laamailemassa"
Mutta toisin kävi!! Mikko meni Naavan kanssa ja Naava teki
RAUHALLISESTI ja TARKASTI töitä jäljellä. Keskittyminen vaan herpaantui
matkalla ja lähti seuraamaan peuran jälkiä ja mutusteli papanoita
matkalla
No mutta silti suoritui jäljen loppuun kaadolle. Hilla taasen yllätti mut totaalisesti, kun päästiin lähtöpaikalle, niin toi meidän sohva-laama lähti kovaa kyytiä menemään jälkeä pitkin metikköön. Ilmaisi makuupaikat hyvin ja teki jopa yhden tarkistuskierron yhdellä makuupaikan kulmalla
Koko jäljen meni nenä maassa ja keskittyneesti, ja lopuksi kaadolla
odotti peuran sorkka palkkiona. Voi että kun sitä oltiin niin intona
jäljen loputtua. Jäljen jälkeen kurssin vetäjä sanoi, ettei voisi meitä
enempää neuvoa, koska ei osaa. Hilla on kuulemma kisavalmis koira ja
pisteiksi arvioi 48/50 pt! Ihanaa, että toi laama näytti löytäneensä
sen oman lempilajinsa
Pieni video pätkä jäljelle lähdöstä vielä:
http://www.youtube.com/watch?v=pRE30VdzI6c
Taisi meitä ehkä joku pieni mejä-kärpänenkin puraista siellä metikössä
Reisiluu näytti luutuneen hyvin ja kaikki metalliosatkin ovat niin
hyvin paikoillaan, että jätetään sinne paikoilleen. Eilen saatiin siis
"terveen" paperit (vaikka ei tolla Naaval kyl oikeasti ihan kaikki
inkkarit oo kanootissa sen touhuista päätellen