Hieman nyt nykytreenitilanteesta ajattelin raapustaa, kun en ole nyt aikoihin asiaan oikein keskittynyt blogissa. Olemme nyt Hillan kanssa pyrkineet treenaamaan kahdesti viikossa muiden koirien kanssa. Kuitenkin näyttää pahasti siltä, että ainakin täällä pk-harrastajat ovat "lomalla" syksyn ekoista sateista lumen sulamiseen saakka! Olemme usein ystäväni kanssa ainoat ihmiset pk-vuoron treeneissä... Joten olemme päätyneet pitämäänkin keskenään treenejä hieman lähempänä kuin harjoittelukentällä. Toko-vuorollakin tuntuu näkyvän aina samat 4 naamaa koirineen... No ehkä ihan hyvä tilanne Hillalle, sillä kun neiti on niin kova ottamaan häiriötä ja kierroksia muista koirista, niin eipä ole ainakaan liikaa tunkua kentällä ;)
Toko-treenien uusin läpimurto on seuraamisesta maahanmeno. Aluksi oli suuria vaikeuksia saada meidän diivaa maahan talvella ja muiden koirien läsnäollessa, mutta parin niksin avulla onnistuttiin! Maahanmeno on myös nopeaa, välillä kuitenkin joudun vielä toistamaan käskyn uudelleen. Olemme kuitenkin tehneet tätä muiden koirien seurassa vielä toistaiseksi joko hihnassa tai pitkässä liinassa. Olemme nyt myös siirtäneet tämän vuoden puolella seuraamisesta istumisen sekä seisomisen olohuoneharjoittelusta kentille. Seuraamisen saralla olen nyt lisännyt haastetta sen verran, että vaihdan vauhtiani juoksun ja hitaan kävelyn välillä sekä myös teen käännöksiä. Katsekontakti on nyt kuitenkin viime aikoina ollut hieman hukassa, kun välillä vilkaistaan muualle kesken seuraamisen. Tästä syystä olemme nyt sitten harjoitelleet pelkkää kontaktin pitämistä kotona ilman häiriötä. Avuksi innostuin ottamaan naksuttimen sekä suuren läjän nameja.
Sitten aikoinaan kesällä kokeilin neidin kiinnostusta noutokapulaa kohtaan, mutta Hilla suorastaan inhosi sitä. Nyt olenkin kotona treenaillut kovasti kapulan kanssa. Aluksi naksuttelin kosketuksesta ja palkitsin, nykyään annan käskyn ota ja ojennan kapulaa Hillan eteen, josta se tulee ottaa suuhun. Tästä naksu + palkka. Kuitenkin vielä toistaiseksi avustan tässä kapulan pitämisessä tukemalla kuonoa. Suorastaan ihme, että olen saanut herätettyä kiinnostuksen kapulaan! Tästä myöhemmin lisää miten edetään!
Eteenmenoa otin tänään myös ensimmäistä kertaa sitten viime kesän. Se jotenkin jäi, kun saimme huonoja uutisia Hillan jalkojen suhteen ja liikuntaa piti keventää sekä välttää lihaksiin/niveliin kohdistuvia repäiseviä liikkeitä. Kuitenkin tilanne näyttäisi syksyn ja talven aikana parantuneen huimasti, ainakin oireiden osalta ollaan jo nollassa! Uusintakuvaus kuitenkin kertoo sitten totuuden... Mutta takaisin eteenmenoon. Tällä kertaa päätin laittaa kaksi kippoa, joista vain toiseen ruokaa. Tällöin pakotin hosuvan koiran kuuntelemaan minun ohjausta kupille, jottei vain mene vahingossa tyhjälle kupille. No tämä onnistui hyvin ja aion jatkossa myös satunnaisesti käyttää toista kuppia apuna vähentämään ennakointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti