Vapaapäiväni kunniaksi päätimme ottaa päivätreenailua muualla kuin normaaleilla treenipaikoillamme. Ensimmäistä kertaa sain (innokkaan?) kuvaajankin mukaan ottamaan videon pätkää meidän seuraamisesta ja maahanmenosta. Näyttää videolta katsottuna parantuneen aikaisemmasta, etenkin nyt seuraaminen näyttää paljon iloisemmalta kuin aikaisemmin ja katsekontakti pysyy seuraamisen aikana lähes koko aika minussa tai edes minun nami kädessä :D Ennen katsekontakti on saattanut harhailla ties missä ja yleensä vain eteenpäin tuijotellen. Omaan ryhtiin ja alaspäin vilkuiluun tulee kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota. Tietysti muutakin parannettavaa vielä löytyy, mutta minusta ihan kelpo suoritus meidän murkulta :)
Kevään suunnitelmaksi olen nyt päättänyt, että möllitoko kutsuu! Mieluiten vain haluaisin sellaiseen, missä hyppy ei joko ole pakollinen tai hyppykorkeus on itse päätettävissä, sillä en vieläkään halua tuota ihmeemmin hypytellä.
Mutta nyt alla treenivideo.
28. tammikuuta 2011
27. tammikuuta 2011
Onnea Hilla 1v!
Hilla täytti vuoden tammikuun 22.pv. Emme sen kummemmin järjestäneet mitään koirasynttäreitä, kuten jenkeissä olisi varmanakin tehty ;) Kuitenkin päätin tehdä Hillalla erikoisruoka-annoksen (=kakun). Kakku sisälsi broilerin jauhelihaa, broilerin jauhettuja siipiä, Pedigree lammas-hyytelöä, vl kermaviiliä, 1 nakki sekä sydämen muotoisia koiran multivitamiini (yeah right!) nameja. Kävimme myös koirapuistossa vähän juoksentelemassa juhlapyhän kunniaksi. Aikaisemmin viikolla Hilla sai "synttärilahjaksi" oman koiranpedin :)
No sitten pari sanaa taas Hillan edistymisestä treenailussa. Tokoiltu on nyt kahdesti viikossa. Toinen häiriöllä ja toinen ilman. Viime viikon tokossa kävi kuitenkin hieman hassu juttu, sillä olin kaverini kanssa treenailemassa erään leipomon isolla parkkipaikalla ja vuorotellen teimme koirien kanssa. Laitoin Hillan autoon ja auton lasit alkoivat mennä kokonaan huuruun, joten käynnistin auton ja laitoin oven kiinni. Koska auton käynnistämiseen vaaditaan avain, niin tietystyihän autoni avain oli auton sisällä... Sitten kuului hetken kuluttua vain sellainen mahtava ääni, jolloin tajusin, että koira oli laittanut keskuslukon kiinni. Ei hemmetti. Note to yourself: Älä koskaan käynnistä autoa, jossa on keskuslukko ja koira sisällä, ellei ole vara-avainta mukana. Onneksi mies oli ehtinyt töistä kotiin ja ystävällisesti toi minulle avaimen pienen pieni virne naamalla...
No maanantain tokossa olikin yllättäen paljon porukkaa! Joten me otimme aika paljon seuraamista ja siitä istumista, seisomista ja maahanmenoa hihnassa. Sitten kun muut koirat lähtivät huilimaan autoon hetkeksi niin rohkenin ottaa paikallamakuuta ilman hihnaa ja 10m etäisyydellä. No eräs treenikaveri sitten päätti ystävällisesti tarjota minulle häiriötekijän ja huutaa tänne-käskyllä Hillaa hänen luokseen. No arvatenkin Hilla lähti. Oli hieno luoksetulo kovalla vauhdilla, ei voi muuta sanoa, mutta ei siitä pisteitä jaettu! Tänä toistui yhteensä 3 kertaa, mutta neljännellä kerralla Hilla ei enää lähtenyt. Minusta aika hieno suoritus meidän "jästipäältä" :) Seuraamisesta sen vielä haluan mainita, että nyt on löydetty jo hieman sitä pk-tyylistä intoa ja vietikkäämpää seuruuta. Ennen ollut aika passiivista.
Hilla löysi eilen uuden kaverin, vanha herra Elvis. Elvis on 7-vuotias kultainennoutaja. Täytyykin joskus pyytää heitä leikkimään uudelleen.
Lyhyt raportti hihnakävelystä vielä: Edelleen mennään miten halutaan ja päin persettä. Omistajalla kiristää vanne päätä ellei olla kuonopannassa. Pientä parantumista on tapahtunut, muttei tarpeeksi, jotta jättäisin kuonopantaa pois.
 |
| Hillan laiskanlinna |
 |
| Hilla 1v! |
 |
| Namnam. |
No sitten pari sanaa taas Hillan edistymisestä treenailussa. Tokoiltu on nyt kahdesti viikossa. Toinen häiriöllä ja toinen ilman. Viime viikon tokossa kävi kuitenkin hieman hassu juttu, sillä olin kaverini kanssa treenailemassa erään leipomon isolla parkkipaikalla ja vuorotellen teimme koirien kanssa. Laitoin Hillan autoon ja auton lasit alkoivat mennä kokonaan huuruun, joten käynnistin auton ja laitoin oven kiinni. Koska auton käynnistämiseen vaaditaan avain, niin tietystyihän autoni avain oli auton sisällä... Sitten kuului hetken kuluttua vain sellainen mahtava ääni, jolloin tajusin, että koira oli laittanut keskuslukon kiinni. Ei hemmetti. Note to yourself: Älä koskaan käynnistä autoa, jossa on keskuslukko ja koira sisällä, ellei ole vara-avainta mukana. Onneksi mies oli ehtinyt töistä kotiin ja ystävällisesti toi minulle avaimen pienen pieni virne naamalla...
No maanantain tokossa olikin yllättäen paljon porukkaa! Joten me otimme aika paljon seuraamista ja siitä istumista, seisomista ja maahanmenoa hihnassa. Sitten kun muut koirat lähtivät huilimaan autoon hetkeksi niin rohkenin ottaa paikallamakuuta ilman hihnaa ja 10m etäisyydellä. No eräs treenikaveri sitten päätti ystävällisesti tarjota minulle häiriötekijän ja huutaa tänne-käskyllä Hillaa hänen luokseen. No arvatenkin Hilla lähti. Oli hieno luoksetulo kovalla vauhdilla, ei voi muuta sanoa, mutta ei siitä pisteitä jaettu! Tänä toistui yhteensä 3 kertaa, mutta neljännellä kerralla Hilla ei enää lähtenyt. Minusta aika hieno suoritus meidän "jästipäältä" :) Seuraamisesta sen vielä haluan mainita, että nyt on löydetty jo hieman sitä pk-tyylistä intoa ja vietikkäämpää seuruuta. Ennen ollut aika passiivista.
Hilla löysi eilen uuden kaverin, vanha herra Elvis. Elvis on 7-vuotias kultainennoutaja. Täytyykin joskus pyytää heitä leikkimään uudelleen.
Lyhyt raportti hihnakävelystä vielä: Edelleen mennään miten halutaan ja päin persettä. Omistajalla kiristää vanne päätä ellei olla kuonopannassa. Pientä parantumista on tapahtunut, muttei tarpeeksi, jotta jättäisin kuonopantaa pois.
18. tammikuuta 2011
Murkkuilua ja riehumista
Hilla alkaa lähestyä kovaa vauhtia vuoden ikää ja välillä tuntuu, että murkkuilu pahenee vain. Uusin kiukuttelun aihe on kynsien leikkuu. Edellinen kynsien leikkuu oli lähes mahdoton tapahtuma. Ennen nameilla "lahjonta ja kiristys" on toiminut kynsien leikkaamisessa, mutta eipä enää. Neiti tekee suorastaan kiusaa kun antaa ottaa tassusta kiinni ja asetella leikkureita, mutta heti kun huomaa leikkaamisen alkavan niin haha Hilla nykäisee tassun pois. Täytyy siis alkaa punoa uusia juonia tämänkin suhteen.
Hilla on nyt viime aikoina leikkinyt suht paljon belgianpaimenkoira Roxyn kanssa. Leikit alkavat lähestyä jo rajuusluokkaa Hilla-Helmi ;) Mukana rähinöissä ja nuoria kapinallisia komentamassa on Dami-tappijalka welsh corgi. Alla pari kuvaa
 |
| Roxy ja Dami |
 |
| "Totista" leikkiä hampaat irvessä ;) |
9. tammikuuta 2011
Pikku seikkoihin keskittymistä ja naksuttelua olohuoneessa
Hieman nyt nykytreenitilanteesta ajattelin raapustaa, kun en ole nyt aikoihin asiaan oikein keskittynyt blogissa. Olemme nyt Hillan kanssa pyrkineet treenaamaan kahdesti viikossa muiden koirien kanssa. Kuitenkin näyttää pahasti siltä, että ainakin täällä pk-harrastajat ovat "lomalla" syksyn ekoista sateista lumen sulamiseen saakka! Olemme usein ystäväni kanssa ainoat ihmiset pk-vuoron treeneissä... Joten olemme päätyneet pitämäänkin keskenään treenejä hieman lähempänä kuin harjoittelukentällä. Toko-vuorollakin tuntuu näkyvän aina samat 4 naamaa koirineen... No ehkä ihan hyvä tilanne Hillalle, sillä kun neiti on niin kova ottamaan häiriötä ja kierroksia muista koirista, niin eipä ole ainakaan liikaa tunkua kentällä ;)
Toko-treenien uusin läpimurto on seuraamisesta maahanmeno. Aluksi oli suuria vaikeuksia saada meidän diivaa maahan talvella ja muiden koirien läsnäollessa, mutta parin niksin avulla onnistuttiin! Maahanmeno on myös nopeaa, välillä kuitenkin joudun vielä toistamaan käskyn uudelleen. Olemme kuitenkin tehneet tätä muiden koirien seurassa vielä toistaiseksi joko hihnassa tai pitkässä liinassa. Olemme nyt myös siirtäneet tämän vuoden puolella seuraamisesta istumisen sekä seisomisen olohuoneharjoittelusta kentille. Seuraamisen saralla olen nyt lisännyt haastetta sen verran, että vaihdan vauhtiani juoksun ja hitaan kävelyn välillä sekä myös teen käännöksiä. Katsekontakti on nyt kuitenkin viime aikoina ollut hieman hukassa, kun välillä vilkaistaan muualle kesken seuraamisen. Tästä syystä olemme nyt sitten harjoitelleet pelkkää kontaktin pitämistä kotona ilman häiriötä. Avuksi innostuin ottamaan naksuttimen sekä suuren läjän nameja.
Sitten aikoinaan kesällä kokeilin neidin kiinnostusta noutokapulaa kohtaan, mutta Hilla suorastaan inhosi sitä. Nyt olenkin kotona treenaillut kovasti kapulan kanssa. Aluksi naksuttelin kosketuksesta ja palkitsin, nykyään annan käskyn ota ja ojennan kapulaa Hillan eteen, josta se tulee ottaa suuhun. Tästä naksu + palkka. Kuitenkin vielä toistaiseksi avustan tässä kapulan pitämisessä tukemalla kuonoa. Suorastaan ihme, että olen saanut herätettyä kiinnostuksen kapulaan! Tästä myöhemmin lisää miten edetään!
Eteenmenoa otin tänään myös ensimmäistä kertaa sitten viime kesän. Se jotenkin jäi, kun saimme huonoja uutisia Hillan jalkojen suhteen ja liikuntaa piti keventää sekä välttää lihaksiin/niveliin kohdistuvia repäiseviä liikkeitä. Kuitenkin tilanne näyttäisi syksyn ja talven aikana parantuneen huimasti, ainakin oireiden osalta ollaan jo nollassa! Uusintakuvaus kuitenkin kertoo sitten totuuden... Mutta takaisin eteenmenoon. Tällä kertaa päätin laittaa kaksi kippoa, joista vain toiseen ruokaa. Tällöin pakotin hosuvan koiran kuuntelemaan minun ohjausta kupille, jottei vain mene vahingossa tyhjälle kupille. No tämä onnistui hyvin ja aion jatkossa myös satunnaisesti käyttää toista kuppia apuna vähentämään ennakointia.
Toko-treenien uusin läpimurto on seuraamisesta maahanmeno. Aluksi oli suuria vaikeuksia saada meidän diivaa maahan talvella ja muiden koirien läsnäollessa, mutta parin niksin avulla onnistuttiin! Maahanmeno on myös nopeaa, välillä kuitenkin joudun vielä toistamaan käskyn uudelleen. Olemme kuitenkin tehneet tätä muiden koirien seurassa vielä toistaiseksi joko hihnassa tai pitkässä liinassa. Olemme nyt myös siirtäneet tämän vuoden puolella seuraamisesta istumisen sekä seisomisen olohuoneharjoittelusta kentille. Seuraamisen saralla olen nyt lisännyt haastetta sen verran, että vaihdan vauhtiani juoksun ja hitaan kävelyn välillä sekä myös teen käännöksiä. Katsekontakti on nyt kuitenkin viime aikoina ollut hieman hukassa, kun välillä vilkaistaan muualle kesken seuraamisen. Tästä syystä olemme nyt sitten harjoitelleet pelkkää kontaktin pitämistä kotona ilman häiriötä. Avuksi innostuin ottamaan naksuttimen sekä suuren läjän nameja.
Sitten aikoinaan kesällä kokeilin neidin kiinnostusta noutokapulaa kohtaan, mutta Hilla suorastaan inhosi sitä. Nyt olenkin kotona treenaillut kovasti kapulan kanssa. Aluksi naksuttelin kosketuksesta ja palkitsin, nykyään annan käskyn ota ja ojennan kapulaa Hillan eteen, josta se tulee ottaa suuhun. Tästä naksu + palkka. Kuitenkin vielä toistaiseksi avustan tässä kapulan pitämisessä tukemalla kuonoa. Suorastaan ihme, että olen saanut herätettyä kiinnostuksen kapulaan! Tästä myöhemmin lisää miten edetään!
Eteenmenoa otin tänään myös ensimmäistä kertaa sitten viime kesän. Se jotenkin jäi, kun saimme huonoja uutisia Hillan jalkojen suhteen ja liikuntaa piti keventää sekä välttää lihaksiin/niveliin kohdistuvia repäiseviä liikkeitä. Kuitenkin tilanne näyttäisi syksyn ja talven aikana parantuneen huimasti, ainakin oireiden osalta ollaan jo nollassa! Uusintakuvaus kuitenkin kertoo sitten totuuden... Mutta takaisin eteenmenoon. Tällä kertaa päätin laittaa kaksi kippoa, joista vain toiseen ruokaa. Tällöin pakotin hosuvan koiran kuuntelemaan minun ohjausta kupille, jottei vain mene vahingossa tyhjälle kupille. No tämä onnistui hyvin ja aion jatkossa myös satunnaisesti käyttää toista kuppia apuna vähentämään ennakointia.
2. tammikuuta 2011
Joulusta uuteen vuoteen
Nyt on Hillan ensimmäinen joulu ja uudet vuodet vietetty. Joulun kohdalla pahoin pelkäsin, että joulukuusemme saisi kyytiä olan takaa, mutta pystyssä se on vieläkin! Pari kertaa havunneulasia on hieman yritetty nakertaa, mutta kiellolla kuusi on jätetty rauhaan. Hillan joulu alkoi aamulla "juhla-aterialla". Aamuruoka syötiinkin uudesta Kongista suurella innolla. Tämän jälkeen Hilla sai ensimmäisen joululahjapakettinsa! Suurella innolla revittiin lahjapaperit auki ja alettiin leikkimään Kong Wubballa! Illan loput paketit sitten avattiinkin sellaisella innolla, etten oo ennen nähnyt moista! Ei oikein osattu päättää, millä lelulla oltaisiin leikitty, vaan kaikilla yritettiin yhtä aikaa ja avata vielä samaan aikaan uusia paketteja. Suosikiksi kuitenkin lopulta osoittautui yli 40cm korkuinen kissa-vinkulelu. Sen kanssa kierreltiin pitkin kämppää vingutellen...
Aatonaattona kyläilimme myös Helmin luona, samaten kun Tapaninpäivänä. Leikit menevät kerta kerralta "rajummiksi". Ulkopuolisten silmin saattaisi jo näyttää rajulta touhulta, mutta kiltisti silti neidit aina leikkivät :) Alla muutama kuva sekä kerrankin sain näistä leikeistä otettua hieman videokuvaakin, kun olimme valoisaan aikaan liikkeellä.
Meidän uusi vuosi vaihtui Tampereella nääs. Päätimme lähteä koko porukalla Helmi-koiran luokse, jotta Hillallakin olisi seuraa ja mukava uusi vuosi. Helmi näytti hienosti esimerkkiä kuinka raketteja ei tarvitse pelätä sekä muutenkin esimerkillisellä käyttäytymisellään! Olisin vain vielä toivonut, että Hilla olisi oivaltanut Helmin hienon hihnakävelyn pohjalta jotain... Mutta ei niin ei! :) Erään aamuisen tunnin mittaisen (koulutus)pissalenkin pohjalta saattaa kuitenkin olla jäänyt jotain takaraivoonkin, nimittäin Hillalle. Kiitos siitä :P On kävellyt nätimmin eilen ja tänään hihnassa. Toivon, ettei mene vetämättömyys väsymyksen piikkiin.
Hilla ei ole tähän mennessä ihmeemmin pelännyt ääniä. Saatoin siis jopa toivoa, että uusi vuosi vaihdettaisiin hyvällä ja rauhallisella fiiliksellä. Uuden vuoden suurimmaksi ongelmaksi ei osoittautunut rakettien pauke, vaan "äärettömän pelottavat" rappuset... Helmi-kaverin kotiin kun jouduimme kävelemään muovimatto(?)rappusia... Ennen ei ole ollut mitään ongelmaa rappusten suhteen, mutta nimenomaan ylöspäin mentäessä nämä olivat äärimmäiset pelottavat. Alaspäin ei mitään ongelmaa.
Hilla pääsi myös tekemään tuttavuutta Jojo-kanin kanssa. Hienostihan se lopulta meni. Toisen Uni-pupusen kanssa suhde ei vielä edennyt näin pitkälle, se jäi vain nuuhkimisasteelle.
 |
| Hilla, kuusi ja lahjat |
 |
| Näin se leikki alkoi... |
 |
| Helmin "salainen" taisteluasento |
 |
| Korvista ja poskesta on paras ottaa kiinni |
 |
| Helmi ehtii myös silmää vinkata leikien lomassa kuvaajalle ;) |
 |
| Näin se leikki päättyi yhteiseen lepohetkeen |
Meidän uusi vuosi vaihtui Tampereella nääs. Päätimme lähteä koko porukalla Helmi-koiran luokse, jotta Hillallakin olisi seuraa ja mukava uusi vuosi. Helmi näytti hienosti esimerkkiä kuinka raketteja ei tarvitse pelätä sekä muutenkin esimerkillisellä käyttäytymisellään! Olisin vain vielä toivonut, että Hilla olisi oivaltanut Helmin hienon hihnakävelyn pohjalta jotain... Mutta ei niin ei! :) Erään aamuisen tunnin mittaisen (koulutus)pissalenkin pohjalta saattaa kuitenkin olla jäänyt jotain takaraivoonkin, nimittäin Hillalle. Kiitos siitä :P On kävellyt nätimmin eilen ja tänään hihnassa. Toivon, ettei mene vetämättömyys väsymyksen piikkiin.
Hilla ei ole tähän mennessä ihmeemmin pelännyt ääniä. Saatoin siis jopa toivoa, että uusi vuosi vaihdettaisiin hyvällä ja rauhallisella fiiliksellä. Uuden vuoden suurimmaksi ongelmaksi ei osoittautunut rakettien pauke, vaan "äärettömän pelottavat" rappuset... Helmi-kaverin kotiin kun jouduimme kävelemään muovimatto(?)rappusia... Ennen ei ole ollut mitään ongelmaa rappusten suhteen, mutta nimenomaan ylöspäin mentäessä nämä olivat äärimmäiset pelottavat. Alaspäin ei mitään ongelmaa.
Hilla pääsi myös tekemään tuttavuutta Jojo-kanin kanssa. Hienostihan se lopulta meni. Toisen Uni-pupusen kanssa suhde ei vielä edennyt näin pitkälle, se jäi vain nuuhkimisasteelle.
 |
| Jojo ja Hilla |
Tilaa:
Kommentit (Atom)