Hillan retki Helsinkiin

Viime viikolla Hillalla olikin jännittävä päivä tiedossa, kun lähdettiinkin normaaleista aamurutiineista poiketen yhdessä autolla kohti juna-asemaa. Naava jäi opettelemaan täysin yksinoloa työpäivän ajaksi, sillä seurauksella olikin sitten eteisen lipaston kulmat pyöristettykin oman maun mukaisiksi... No mutta kuitenkin Hillan kanssa sitten suuntasimme junaan, mikä onkin jännä paikka. Ensin oli hienoa kiskoa koira junaan puoliväkisin, koska Hilla on rappuskammoinen :D Matka meni suhteellisen kivuttomasti aamun ruuhkajunassa, onneksi viereen ei tullut istumaan ketään "koiranvihaajaa". Sitten Helsingissä rautatieasema vasta jännä paikka olikin, hirveästi hajuja ja innokkuus vetää hihnassa ja säntäillä joka suuntaan 110%. Seuraavaksi ratikalla lähemmäksi työpaikkaani. Ei siis laiskuuden vuoksi, vaan halusin pistää Hillan myös ratikan kyytiin kerrankin kun oli mahdollisuus.

Työpaikalla saavuimme hyvissä ajoin läheisen suuren puiston kautta, jossa kävimme hieman lenkillä. Voi sitä riemua kun tulimme toimistolle, neiti säntäili edestakaisin ja eikä tiennyt mitä haistelisi ja missä olisi. No tutkittiin kaikki paikat ja sitten asettelin viltin oman paikan merkiksi työpöytäni läheisyyteen. Hieman levoton oli aluksi, mutta rentoutui yllättävän nopeasti ja alkoi kuorsaamaan kyljeltään lattialla. Hillasta oli myös mukavaa, kun oli paljon innokkaita rapsuttelijoita paikalla. Kaikki käytiin päikkäreiden välissä aina jaloittelun yhteydessä moikkaamassa ja välillä esittelemässä palloa.

Hilla kauneusunilla

Pari kertaa työpäivän aikana käytiin ulkoilemassa pikku lenkki (siihen ne tauot sit menikin). Huomasi kyllä kuinka meidän "maalaistollo" ei osaa tai suostu pissaamaan asfaltille... Piti sitten aina tauoilla metsästää hänelle nurmiläikkä jostain keskeltä Helsingin keskustaa... Helpommin sanottu kuin tehty!

Työpäivän päätyttyä lähdimme kävellen kohti juna-asemaa. Nyt halusin testata, miten pärjää keskustan ihmismassan keskellä. Hyvinhän se meni, mitä nyt lievää yli-innokkuutta jälleen ilmassa. "Parasta" reissussa oli kuitenkin se, että keskellä ruuhkaista Bulevardia ja nimenomaan kesken suojatien ylittämisen Hilla päättää, että tähän on hyvä päästää tortut... Voi luoja, kaikkea sitä joutuukin koiranomistajana kestämään! Hieman siinä oli pokassa pitämistä. Onneksi sentään junamatka kotiin meni myös hyvin ja vieressä istui jälleen koiraihmisiä, vaikkei koiranvihaajat varmaan siihen viereen kovinkaan hevillä hakeudukaan. Kotiin päästyämme Hilla veti sikeitä koko illan, oli vissiin ollut rankka ja jännä reissu Helsingissä :)

Hillan ja Naavan tottikset

Alkaa olemaan Hillan tokokurssikin jo ohitse, enkä ole hirveästi ehtinyt raportoimaan siitä. Tokon saralla ollaan tehty huimaa edistymistä häiriön osalta. Hilla ei hirveästi enää noteeraa muiden koirien touhuja, vaan keskittyy ainakin 95% ajasta minuun (tai oikeastaan mun taskussa oleviin nameihin :D). Pakotteiden käyttöäkin olen roimasti saanut vähennettyä, ja nykyään palkkaanki hyvästä käytöksestä tokohallilla.
Nyt käyn vähän liikekohtaisesti läpi meidän ongelmakohtia:
Paikallamakuu: alkanut sujumaan suht ok, ilman istumaannousuja, kunhan pidän ajan vielä suht lyhyenä. Sallii jo, että kiertelen ja kaartelen ympärillä miten sattuu. Tavoite nyt keskittyä ajan sekä etäisyyden pidentämiseen.
Seuraaminen: En nyt osaa sano meneekö paremmin hihnalla vai ilman, mutta oon paljon viime aikoina seurauttanut ympyrää, jolla on saatu tiivistettyä seuruuta. Juoksuakseleiden osalta vieläkin jätättää, mutta hiljaisenen kävely menee tosi mallikkaasti. Kontakti on aivan mahtava nykyään :)
Seuruusta maahanmeno: Oikeastaan tää on meidän varmin liike, menee aina maahan vaikka käskisi tekemään mitä :D Hyvin pysyy maassa tässä liikkeessä.
Seuruusta seisominen: Liikkeestä seisominen onnistuu vain käsimerkin ja käskyn kanssa. Ollaan nyt treenattu seisomista irrallaan seuraamisesta. Menee suht hyvin jo ilman mitään käsimerkkejä.
Luoksetulo: Koko hallin mitalta menee tosi hyvin jopa ilman muiden koirien vilkuilua, vaikka muut ovat sivustalla rivissä.
Luoksepäästävyys: Ehkä meidän yksi vaikeimmista "liikkeistä". Joko neiti ei malta istua sivulla nätisti tai vähä väistää muita ihmisiä.
Hyppy: Lähtee vasta luvalla, ei varasta, ja onneksi osaa nykyään jo ilman liinaakin pysähtyä seiso-käskyn kuultuaan. Malttaa odottaa myös, että kävelen esteen toiselle puolelle ja käskyn sivulle istumaan.
Nouto: Hillan ehdoton suosikkiliike ja sen kyllä huomaa! Välillä pureskelee ja asettelee hiemankapulaa, mutta tuo kyllä hienosti eteen ja välikin on tiivistynyt.
Ensi keväälle nyt tavoitteena osallistua paikallisiin VIRALLISIIN tokokisoihin alokasluokkaan, iiks :) Sitä ennen vielä parit möllit tiedossa.

Sitten Naavan "tokoilut" :D Istuminen ja maahanmeno varmaa, tuntuu jopa niin innokkaasti tekevän, että ennakoi aika paljon :D Reppana! :D Sivulle tulossa ollaan sen verran edetty, että seuraamisesta pysähdyttäessä osaa jo itse istua sivulle ilman erillistä käskyä. Seuraamista ollaan harjoiteltu "imuttamalla". Hienosti ottaa jo kontaktia perusarkitilanteissa, kuten ruokakupille meno sekä sisälle tulemisen yhteydessä.
Ei tässä nyt hirveästi viitsi vielä treenailla kuin noita "arkitoko-juttuja", kuitenkin ikää on vasta vajaa 15vkoa :)

Naava poseeraa :D

Pentukerhossa ollaan nyt pari kertaa käyty isäntäväen ja Hillan mieliksi, jotta me kaikki muut saisimme olla yhden illan rauhassa :D No kyl Naavalla on myös kivaa siellä, yllättävän hyvin tullut toimeen muiden kanssa, mutta on selkeästi sen joukon vauhtiriiviö... Välillä pelkään, että muut jää jalkoihin, kun neidillä niin kova vauhti ja hyppii ja loikkii kuin gaselli konsanaan muiden yli. Hui. No ensi viikonloppuna päästään Tomerien syysleirille pentuosuuteen osallistumaan, jee! Sieltä sitten myöhemmin varmasti kuvamateriaalia :)