Leireilyä 6.-8.6.2014

Kesän yksi ehdottomista kohokohdista on jälleen ohi: Tomerien leiri! Tällä kertaa pääsimme ihan oikeasti majoittumaankin Hauhoviin, kun viimeksi pääsimme oikein "täysihoitolaan" Hauhovin remontin vuoksi.

Perjantaina menin jo ensimmäisten joukossa aloittelemaan leiritunnelmaa Hauhoviin. Myös Hilla oli päässyt mukaan vähän maistelemaan leirielämää. Viikonlopun lajien valitseminen olikin vaikeampaa kuin osasin kuvitella, mutta valitsin tällä kertaa Naavalle "päälajiksi" tottiksen sekä metsäjäljen. Leirin ongelma on aina meille ollut valinnanvaikeus :) Hillahan tuli tekemään MEJÄÄ sekä "kokeenomaisen" tokotreenin. Ensimmäisen illan aikana nopeimmat ottivat jo tottista ja Naava pääsi vain juoksemaan pallon perässä kentälle. Säästelin hieman seuraaville päiville, kun Naava oli niin vaisu ja "ei-yhtään-motivoitunut" tekemään tottista juoksujen loputtua. Niin saipahan vaan juosta kentällä ja katella muiden tottiksia autosta. Loppuilta menikin sitten grillaillessa, saunoessa ja leirinuotiolla rupatellen Tomerien ja "muukalaisten" kanssa. Tänä vuonna kun pääsi myös muut kuin Tomerat osallistumaan leirille vähäisen osanottajamäärän vuoksi. No pääasia, että leiri saatiin toteutumaan ja myös uudet tuttavuudet olivat mukavia ja tuntuivat viihtyvän leirillä.

Lauantaina aamusta sitten tositoimiin ja jäljelle! Viikonloppuna meitä noviiseja koulutti Mia Flink, jolle suuret kiitokset kaikesta! :) Tunnelma oli mainio ja paljon uutta opittiin niin omista kuin muiden jälkiä katsomalla! No mutta ensin tehtiin Naavalle ensimmäinen jana ja lyhyt vieraan tekemä jälki. Tähän asti olen itse tehnyt kaikki jäljet ja laitellut nameja pätkittäin. Nyt namit janan ja jäljen risteyskohtaan ja sitten nameja vain yhteen kulmaan ja päähän juuri ennen loppupalkkana ollutta namirasiaa. Janalta otti ihan kivasti jäljen ja jopa söi namit. Yleensä ei oikein syö kuin joka 20. namin jäljellä. Jälki olikin sitten vaikeampaa, kun en luottanut koiraan. Oma moka, tästä taas opittu jotain, että kyllä se koira tietää paremmin, missä jälki menee! Naava hieman harhaili, mutta lopulta loppupalkka löytyi ja meni hienosti maahankin.

Jälkiporukan "palaveri" :)

Sitten Heidi ja Mia tekivät Hillalle verijäljen ja hihittelivät palatessaan jäljeltä tehneensä sille "källit". Juu varmaan tiedossa mahtava kauden avaus Hillalle siis. Jälki sai vanheta jonkin aikaa ja sitten Hilla autosta ulos ja ei kyllä ollut Hillalle yhtään epäselvää, mitä oltiin menossa tekemään. Se hirveä ulina ja mölinä takakontissa kertoi kyllä kaiken, ettei koiraa ainakaan nostattaa tarvinnut jäljelle.

"Siellä se sorkka on!"

Hillan jälki oli kaikista kisamaisin, mitä sille on koskaan tehty. Reitillä oli kuraoja, ojan ylitys, tiheää koivikkoa ja katko. Hilla jäljesti täydellä höyryllä kuten aina. Hyvin pysyi jäljellä ja kovaa vauhtia mentiin koko matka. Vain katkolla joutuikin vähän tarkemmin nuuhkimaan, mutta ratkaisi ensimmäiseksi katkoksi tilanteen hyvin. Löysi jäljen jatkon ja taas mentiin kovaa. Hieman katkon jälkeen olikin jo kaato (hirven sorkka), ja voi että miten iloinen Hilla voikaan olla löytäessään sorkan. :) Sitä hirven koipea sitten piti esitellä kaikille jälkeä seuranneille, tietysti. Jäljen varrella kulmat meni hyvin, pienillä tarkisteluilla ja makuut ilmaisi. Tän jäljen perusteella aloitan tutkimaan mahdollista koetta syksylle.

Jälkien jälkeen pikaisesti Jari Kantoluodon tottisoppiin. Ekalla kerralla keskityimme lähinnä kontaktiin ja sen parantamiseen. Naavan ongelmahan on ollut kontaktin tiputtaminen ekalla askeleella ja nostaa kontaktin sitten myöhemmin takaisin. Aluksi minua neuvottiin palkitsemaan Naava vain kun se on aktiivinen minua kohtaan ja tästä jatkoimme siten, että pyysin Naavaa istumaan ja menin viereen, josta palkka kainalosta pelkästä hyvästä kontaktista. Viikonlopun aikana tästä sitten edettiin lyhyisiin liikepätkiin ja käsi sivulle oikealle paikalle. Palkka kuitenkin aina "kainalon kautta".

Kontaktitreeniä
Kuva: Hanna Jämiä

Seuraamisen "alkeet"
Kuva: Heidi Hulkko

Seuruuta jo käsi sivulle
Kuva: Minna Virtanen

Sitten Hilla noudettiin kotiin lauantaina ja sunnuntaille minulle jäikin vain Naavan treenaaminen. Sunnuntai-aamuna päätin aloittaakin tottiksella, kun lauantain jäljen jälkeen tuntui, että Naava oli jo hieman puhki (kun nyt ei muutenkaan oo yhtään ylimääräistä virtaa). Aamun Kantoluodon tottikset aloitettiin noudolla, jossa ongelmana on ollut kapulan saalistaminen. Nyt kokeiltiin "kolmionoutoa", johon vielä lisättiin apparin nykäisy juuri Naavan lähdettyä kohti kapulaa. Ei yhden yhtä loikkaa kapulalle!! Mahtavaa ja vauhti minun luokse tuntui hieman olevan vauhdikkaampi.

Noutoa
Kuva: Hanna Jämiä

Iltapäivällä jatkettiin kontaktitreeniä Kantoluodon ohjauksessa. Naava oli jotenkin virkeämpi ja hyvin jo mukana treenissä. Yritti paremmin kuin lauantaina. Nyt jää ohjaaja sitten pähkäilemään jatkoa. Lopuksi vielä luoksetuloa, josta ei kyllä vauhtia puutu. :)

Täysii!
Kuva: Hannele Enqvist

Kuva: Hannele Enqvist

Lisää kontaktia
Kuva: Hannele Enqvist

Iltapäivällä vielä Naavalle keppitreeniä Mian opastuksella. Sekään ei ollut kovin helppoa, kun keppi ois kiva ollut ottaa suuhun, tökkiä ja ties mitä. Tämä on nyt treenauksen alla, miten siellä kepillä oikein käyttäydytään. Haluan kuitenkin pitää esineilmaisun sellaisena, että se sopii niin pellolle kuin metsäänkin eli maahanmeno ja esine/keppi etutassujen väliin. Lopuksi iltapäivällä Naava pääsi vielä vähän puremaan tyynyä/leikkimään Teemun kanssa.  Kyllä se taas nautti. Haukku tulee hyvin täpäkästi, mutta puruotteessa ei ole kehumista. Koiraa kuitenkin piristi kummasti, kun pääsi vähän mielipuuhansa pariin. Teki varmasti hyvää motivaatiollekin. Josko se siitä piristyisi pikku hiljaa juoksujen jäljiltä.

Kiitos Mimmalle ja Teemulle :)

Ensi kesän leiriä taas odotellessa! :) Kiitokset kaikille aivan mahtavasta viikonlopusta!