Työpaikalla saavuimme hyvissä ajoin läheisen suuren puiston kautta, jossa kävimme hieman lenkillä. Voi sitä riemua kun tulimme toimistolle, neiti säntäili edestakaisin ja eikä tiennyt mitä haistelisi ja missä olisi. No tutkittiin kaikki paikat ja sitten asettelin viltin oman paikan merkiksi työpöytäni läheisyyteen. Hieman levoton oli aluksi, mutta rentoutui yllättävän nopeasti ja alkoi kuorsaamaan kyljeltään lattialla. Hillasta oli myös mukavaa, kun oli paljon innokkaita rapsuttelijoita paikalla. Kaikki käytiin päikkäreiden välissä aina jaloittelun yhteydessä moikkaamassa ja välillä esittelemässä palloa.
 |
| Hilla kauneusunilla |
Pari kertaa työpäivän aikana käytiin ulkoilemassa pikku lenkki (siihen ne tauot sit menikin). Huomasi kyllä kuinka meidän "maalaistollo" ei osaa tai suostu pissaamaan asfaltille... Piti sitten aina tauoilla metsästää hänelle nurmiläikkä jostain keskeltä Helsingin keskustaa... Helpommin sanottu kuin tehty!
Työpäivän päätyttyä lähdimme kävellen kohti juna-asemaa. Nyt halusin testata, miten pärjää keskustan ihmismassan keskellä. Hyvinhän se meni, mitä nyt lievää yli-innokkuutta jälleen ilmassa. "Parasta" reissussa oli kuitenkin se, että keskellä ruuhkaista Bulevardia ja nimenomaan kesken suojatien ylittämisen Hilla päättää, että tähän on hyvä päästää tortut... Voi luoja, kaikkea sitä joutuukin koiranomistajana kestämään! Hieman siinä oli pokassa pitämistä. Onneksi sentään junamatka kotiin meni myös hyvin ja vieressä istui jälleen koiraihmisiä, vaikkei koiranvihaajat varmaan siihen viereen kovinkaan hevillä hakeudukaan. Kotiin päästyämme Hilla veti sikeitä koko illan, oli vissiin ollut rankka ja jännä reissu Helsingissä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti