Olimme maanantaina toista kertaa tokon jatkokurssilla ja ohjelmassa olikin tällä kertaa "kotiläksyjen tarkistamista" sekä uutena asiana seuraaminen. Tällä kertaa minulla oli ensimmäistä kertaa kokeilussa 50cm pitkä talutin tokokentällä. Aivan pakko kehua tätä ihmisen luomaa "ihmettä", eli lyhyempää talutinta! :D Aivan mahtava, toimii! Huomasin Hillankin käyttäytyvän kentällä hieman paremmin ja itse pystyin pitämään itselläni varmemman asennon ja fiiliksen koko treenien ajan, kun ei tarvinnut pelätä pitkän hihnan kanssa, että josko se riittääkin Hillan nykäistessä toisen koiran luo. Vaikka Hilla on alistuva, mutta silti ei tiedä, millaisen reaktion saa aikaseksi toisessa koirassa. Nimittäin läheltä-piti-tilanne olikin jo valkoisen paimenkoiran ja tollerin välillä. Valkoisella paimenkoiralla näyttäisi tosin olevan aika kova murkkuikä meneillään, mutta onneksi oli vain pientä rähinää urosten kesken. Hillaa on meinaa kesän aikana näykkäissyt kaksi koiraa, joten en aio riskeerata enää tämänkään asian suhteen, ettei neiti ala pelkäämään tai saati rähisemään muille koirille. Terveisiä vaan sakemanni-suden omistajalle, joka ei välitä mitä oma koira tekee muille sekä amstaffin omistajalle, joka ei tiedä miten pidetään kuria voimakastahtoiselle koiralle!
No nyt kun on vähän avauduttu niin pääsen ehkä vihdoin asiaan :D Ohjelmassa oli siis tarkemmin sanottuna hyppy, luoksetulo ja seuraaminen. Hypyt jätimme tällä kertaa kokonaan väliin, kun en nyt koe niitä millään tavalla tarpeellisiksi. Luoksetulossa teimme läpimurron! Ensimmäistä kertaa otimme luoksetulon muiden koirien ollessa kentällä. Pari ensimmäistä kertaa juoksin pois päin kuin seinähullu kirkuen ja pitäen mitä kummallisempia ääniä. Ohjaaja piti Hillasta kiinni tällä aikaa. Kun pysähdyin ja kutsuin Hillaa tänne-käskyllä, tulihan se kovaa vauhtia. Sitten kokeilimme luoksetuloa sillä tavalla, että kävelin rauhallisesti kauemmaksi ja kutsuin vain kerran Hillaa. Tuli myös tällä kertaa oikein hienosti eteen! Tarvitsemme kuitenkin vielä kolmannen osapuolen apua luoksetulossa, jotta Hillaa pidetään paikallaan sillä aikaan kun otan etäisyyden sopivaksi. Mutta edistystä on tullut!
Uutena asiana olikin seuraaminen, joka meillä sujuu mielestäni jo suhteellisen mallikkaasti. Hilla poikittaa onneksi suhteellisen harvoin, joten se ei ole ongelmana. Seuraamisen aikana Hilla on aktiivinen ja pitää jatkuvan katsekontaktin koko aika, johon olen tyytyväinen. Hilla tekee käännöksiäkin jo hienosti, kunhan muistan toistaa seuraa-käskyn uudelleen. Pysähdyttäessä mennään hienosti myös perusasentoon takaisin ilman erillistä käskyä. Maanantaina kokeilin uuden hihnan ansiosta uutta menetelmää palkitsemisen suhteen. Vaihdoin hihnan oikeaan käteen ja namit vasempaan käteen. Käsi täyteen veriletun paloja ja palkat oli koko seuraamisen ajan kädessä. Seuraamisen välissä aina laskin kättä suoraa linjaa vain vähän alaspäin josta palkkio tuli, ja heti palkitsemisen jälkeen nostin ylemmäs takaisin. Hävisi viimeisetkin poikittamisyritykset tällä keinolla!
Tänään treenasimme rinnakkain kävelyä toisen koiran kanssa. Koirakaverina oli belgianpaimenkoira Roxy. Meni yllättävän hyvin. Alku oli täysi kaaos kun otin koiran ulos autosta, mutta pikku hiljaa rauhoittui kävelemään vierellä. Lopuksi treenasimme Hillan kanssa seuraamista ilman hihnaa Roxyn ollessa muutaman metrin päässä kytkettynä. Tyttöhän näyttää kehittyvän aivan silmissä!! Vain kerran karkasi katsomaan Roxya, mutta se nyt on pientä. Tämän jälkeen ainakin yritimme olla tolppaan kiinnitettynä haukkumatta/protestoimatta. Eihän se hyvin mennyt. Hirveää ujellusta, haukkumista, vinkumista ja piippaamista, vaikka seisoisin aivan vieressä. Tää on pakko ottaa nyt opetteluun, jotta BH-koe voisi edes joskus mennä läpi! No Roxy sai ainakin vuorollaan hyvää treenaamista häiriön kanssa, kun opettelivat paikallaanmakuuta häiriöllä. Kaikin puolin hyvin nyt ollaan alettu edetä! Myös Hillan paino on laskenut 27 kiloon ja korkeutta tullut lisää 1,5cm. Säkä on tällä hetkellä 53,5cm... Jihuu rotumääritelmän 54cm, täältä tullaan :D
Jos omistaja on tässä jotain oppinut niin ainakin sen, että näköjään sitä täytyy ainakin tämän ensimmäisen oman koiran kanssa hakata ensin pari kuukautta päätä seinään. Sen jälkeen on vasta valmis tajuamaan ja kokeilemaan parempiakin keinoja palkitsemisen yms. koulutusasioiden suhteen. Onneksi nämä "vanhemmat ja viisaammat" antavat hyviä neuvoja ja avustavat tarpeen tullen :)
Hienoa edistystä! Ja vkloppuna pääsettekin taas treenaamaan toisen koiran läsnäollessa, jos vaan haluaette. Tekis Helmillekin hyvää ottaa uutamat "paikka" harjotukset. :D
VastaaPoistaPään seinään hakkaaminen kuulostaa jotenkin tutulta? MIstähän johtuis? ;D No onneksi on aina muita joilta voi kysellä vinkkejä.
Kiitos! :) Viime viikko oli kyllä aivan loistava viikko! Ja mullahan on jo suunnitelmissa lauantaipäiväretki koulutuskentälle, jossa tavoitteena opetella tota paikalla makaamista vierekkäin :D Ja sen jälkeen saavat riehua täysiä ennen kuin me lähdemme käväisemään Helsinkiin :)
VastaaPoistaVierekkäin kävelyä tulee varmasti treenattua enemmän ja vähemmän viikonlopun aikana :D
En tietä meneekö ihan suvussa jo tää pään seinään hakkaaminen vai mistä lie johtuisi? ;D Mutta eiköhän me kaikki selvitä ;)